Eilinen ei sujunu ihan käsikirjotuksen mukaan. Tarkotus oli lähtee kiertämään aamupäivällä Kyrkkäri. Matkana se ei oo kauheen pitkä 15,5 km mut oli ihan kauhee tuuli ja sateli joka välis joten päätettiin siirtää reissun hyvän sään aikaan :) Jos heti alkumatkasta ois kastellu ittensä ja tallustellu tuon matkan penkereen päällä siinä tuules ois flunssa orottanu jo nurkan takana. Sielä se reitti orottaa mukavampaa ilmaa :)
Koko päivän notkuin kotona telkkarin ja tietokoneen ääres. Laiskotti enemmän ku pitkiin aikoohin. Ja sitte se iski, ku salama kirkkaalta taivaalta ! Makianhimo, ihan hirvittävä, kiersin kaikki kaapit ja laatikot ja ihan kaikki mistä ois vähäki voinu löytyy jotain hyvää. Mitään ei löytyny joten kauppaan mars, mars. Karkkipäivä oli vääjäämättä tässä ja nyt. Hain kolme pussia karkkia, eikä mitään pikku pusseja, vaan ihan kunnon kokosia. Suklaata, salmiakkia, lakritsia, hedelmää ja mitä kaikkee. Avasin ekan pussin jo autos ja siitä se lähti. Kaksin käsin verin karkkia, lisää, lisää ja lisää. Siihen asti et olo oli huono eikä yhtäkään enää saanu alas. Huh huh olihan kova rypistys, syörä ittensä ihan ähkyyn karkilla ja voin kertoo ettei hetkeen tarvi karkkia syörä :D
Sunnuntai aamuna maistu kyllä kaurapuuro taivaallisen ihanalta :) Ei tehny mitään makeeta mieli ja se on hyvä se. Kaverin kans päätettiin lähtee Joupiskan maastoon liikuttaan itteemme. "Pienen" herkuttelun jälkeen tekee hyvää liikkua sillee rauhallisesti :D ja kuinka mukavaa on kävellä syksyn tuoksuisella metsälenkillä ja höpöstellä mukavia :) Kaksin aina kaunihimpi <3
Koko päivän notkuin kotona telkkarin ja tietokoneen ääres. Laiskotti enemmän ku pitkiin aikoohin. Ja sitte se iski, ku salama kirkkaalta taivaalta ! Makianhimo, ihan hirvittävä, kiersin kaikki kaapit ja laatikot ja ihan kaikki mistä ois vähäki voinu löytyy jotain hyvää. Mitään ei löytyny joten kauppaan mars, mars. Karkkipäivä oli vääjäämättä tässä ja nyt. Hain kolme pussia karkkia, eikä mitään pikku pusseja, vaan ihan kunnon kokosia. Suklaata, salmiakkia, lakritsia, hedelmää ja mitä kaikkee. Avasin ekan pussin jo autos ja siitä se lähti. Kaksin käsin verin karkkia, lisää, lisää ja lisää. Siihen asti et olo oli huono eikä yhtäkään enää saanu alas. Huh huh olihan kova rypistys, syörä ittensä ihan ähkyyn karkilla ja voin kertoo ettei hetkeen tarvi karkkia syörä :D
Sunnuntai aamuna maistu kyllä kaurapuuro taivaallisen ihanalta :) Ei tehny mitään makeeta mieli ja se on hyvä se. Kaverin kans päätettiin lähtee Joupiskan maastoon liikuttaan itteemme. "Pienen" herkuttelun jälkeen tekee hyvää liikkua sillee rauhallisesti :D ja kuinka mukavaa on kävellä syksyn tuoksuisella metsälenkillä ja höpöstellä mukavia :) Kaksin aina kaunihimpi <3
Kommentit