Siirry pääsisältöön

MOON TÄÄLÄ !

Mumma täälä MOIIIII !!! 

Varmaan moni on aatellu että oon heittäny hanskat naulaan ja lopettanu liikkumisen ja kirjoottamisen. Nii melekeen oonki, mut en sit kuitenkaa. Lähes vuosi viimeesestä postauksesta 😳 Tosi pitkä aika, mut nyt oon täälä ja aijon kertoo missä mennään


Nyt asiaan, viimmeenen päivitys kertoo kuinka reeni kuluki ja mumma nautti. Sitä riamua ei kuiteskaa kauhian kauaa kestäny. Rupes tulohon viime vuoren loppupualella kummallisia kipuja, joka puolelle kroppaa. Välihin ei kaffikuppia saanu aamulla nostettua ku oli käsi kipiä. Välillä tuskaalin koipieni kans ja tua murtuma ei ottanu parantuakseen. En tiätenkää tuntemuksistani kellekkää puhunu mitää, ku aattelin jotta muston tullu luulosairas tai sitte on tullu yliherkäksi kivulle, enkä kestä enää yhtää pienintäkää kolotusta ...


Lokakuussa työterveydestä otettiin yhteyttä ja haluttiin kartottaan mun kipulääkkeitten käyttöö 😬 sain aijan työterveyshoitajalle. Menin vastaaotolle ja juteltiin koiven kunnosta. Torettiin että työssäkäynnin erellytyksenä on ne kipulääkkeet, muutoon ei työpäivää seleviä. Terkkari kyseli sitte olosta ja mielialasta muuten ja kerroon, että muston tullu luulosairas ja kipu yliherkkä. 
Kerroon näistä kivuusta käsiis, jaloos, joka päivä eri paikas ja kerroon jotta melekeen joka päivä seison peili ääres ja sanon ittelleni, ettet sä hyvä ihiminen voi olla joka päivä kipiä eripaikasta, et LOPETA NY.
Terkkari kuunteli ja meinas notta tutkitahan ny tarkemmin, siitä lähti vyyhti purkaantumahan ja labrakokeeren, röntgenkuvien ja monen moosten tutkimusten jäläkihin sain riaknoosin, nivelreuma 😲

Mistähän helekkarista moon sen ny saanu. Isännällä on ollu nivelreuma liki 30 vuotta, ja sen on täytyny tarttua 😂😂 No ei vaiteskaa, tuli mistä tuli mut se löyty ja veres on reuma arvot ihan omalla levelillä. 
Reumatekijän viitearvo on alle 14 ja mun arvo oli 214,9
sitruliiniarvo joka on tarkempi reuma arvo nii sen viite on alle 7 ja mun arvo oli 236 Ihan taas lähteny lapasesta tuoki 😀 Noo työterveyres torettiin, ettei oo ihime että kipulääkettä kuluu enempi ku tarpeeksi.

Toki tähänki vaivaan sain vaan kipulääkkeen ja mitää varsinaasta reumalääkettä ei alootettu vielä. 
Helmikuus vihiroon alootettiin reumalääke ja pikkuhiljaa sen jäläkihin on kivut hellittäny. Täs on ny koitettu opetella elämään tämän kans ja yritetään lääkkeillä saara kivut hallintaan. 

Reenit jäi pikkuhiljaa kokonaan pois. Käret oirehtii, jalaat oirehtii ja korvien väli vasta oirehtiiki. Mä kävelin, kävelin ja vielä vähä kävelin. Se teki hetkellisesti hyvää ja liike on lääke ja mitä näitä ny oli. 


Salille en itteeni saanu, en sitte millää.  Mutta kävelin, tosi paljo kävelin. Lähes 150 kilometriä joka kuukausi. Välillä porukalla, välillä yksin mut kävelemään lähin kelillä kun kelillä. Kroppa tartti sitä ja ennenkaikkee pää tartti sitä. Peruskunto siis pysy näitten lenkkien ansiosta ja liike oli se joka kuitenki helepotti tätä oloo.

Mä tierän kovasti jottei nivelreuma mikää maailmaloppu oo mutta se tietoosuus siitä että sairastaa jotaki mistä ei koskaa parane, ei yhtää tunnu kivalta. 

Jalka jatkoo oirehtimista ja tämän vuoren toukokuus se leikattihin kolomannen kerran ja loput rauroosta otettihin pois. Siiton ny kaks ja puoli kuukautta, jalaka on ihan paska ollu sen jäläkihin. 

Ennen leikkausta kävelin kevyesti sen 5-8 kilometriä päiväs, nyt teköö 2-3 kilometriä tiukkaa. Noo ehkä se vielä antaa periksi johonaki kohtaaja alakaa taas kestämään. Son ny operootu kolomehen kertahan suht lyhyen aijan sisällä, nii hermot tuola jalakteräs ny vähä vihootteloo ja ottaa oman aikansa jotta antaavat taas periksi.

Työnantajan ansiosta oon pystyny olemahan töis koko aijan. Lukuunottamatta näitä leikkauksista toipumisia. Oon teheny mukautettua tyätä ny viimme vuoren tammikuusta asti ja se maharollistaa välillä tietokoneella istumista ja se helepottaa jalaan kuarmitusta. Pystyn siis oleen sen 8 tuntia töis joka päivä 🙏 Onneksi, ku sairauslomat ei oo oikee mun juttu 😃


Mutta hei tätä mulle kuuluu tätä nykyä ja nyt tarttisin kauhiasti kannustusta ja perseelle potkimista että saan taas salireenit ja liikunnan osaksi jokapäiväästä elämää. Mun roppa meinaa oirehtia liikkeen puutteesta. Lavat, niska- hartiaseutu ja oikeestaa koko roppa huutaa kovaa reeniä ja liikettä 

Ja mikä parasta reuman hoiros kaikkein paras lääke on liike 💪 Nyt on se hetki ku nappaan itteeni niskasta kiinni ja palaan takaasi reenaavaksi mummaksi 😍

Potkikaa, kannustakaa ja uskokaa muhun, mä tuun täältä taas 😘






 

Kommentit

Unknown sanoi…
Hyvä mummo, kyllä sä sieltä nouset. Mullakin on yhden sortin reumatyyppinen tauti ja liike on parasta sille. Mä oon löytänyt pilateksen ja mybnb-kanavan Sari Niskasen jumpat facesta ja niiden turvin selvisin kevääseen. Joogatakin oon koittanu mutta se tuppaa olemaan hidasta mulle. Tuhat tsemppiä!!
Sinikka67 sanoi…
Kiitos tsempeistä. Pilates ja jooga ois varmaan mullekki tosi jees, mut toi lajien hitaus pikkasen latistaa intoo. Molempia oon kokeillu mut ei ihan riittäny keskittyminen :D
Ihanaa syksyä ja liikunnn riemua meille molemmille <3
Pekka Niemistö sanoi…
Täällä kannustetaan viimeiseen asti 👍 Erittäin mukava oli löytää blogisi. Nyt voit sitten olla varma, että täällä odotetaan uusia päivityksiä. 😂 Suurimmat tsempit kohti liikunnan iloa. 🤗 Toivottaen sinulle kivutonta, luonnon rauhallisuuden etsimistä. Kohti uusia haasteita ja elämyksiä. 👍
Salla sanoi…
Kovasti tsemppiä sinulle. Minulla on aika reumatologille viikon kuluttua. Hieman jännittää, ja saa nähdä minkälaisen diagnoosin saa. Kevyttä urheilua olen kuitenkin yrittänyt harrastaa.
Sinikka67 sanoi…
Tsemppiä sulle. Ittellä ainakin tieto siitä mikä vaivaa helpotti elämää huomattavasti.Liike on lääke moneen vaivaan kun sen muistaa teherä kivun sallimis rajois.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Näitä polkuja tallaan .....

Viikko alakoo vapaapäivällä ja voi kuulkaa kuinka etevä mä oon laiskottelemaan. Ensi olin koko päivän tekemättä mitää ja sitte vähä huilasin. Käytin käytännös  päivän välttelemällä kaiken näkööstä tekemistä ... Illalla sain ku sainki itteni liikkeelle ja oikee kuulkaa fillarilla salille. Matkahan ei kauhian pitkä oo, mut saavutus se on tämäki ihimiselle joka tarvii kaikkeen siirtymiseen auton.  Ilima oli erelleen aivan mahtava ja mikäs siinä oli pyöräilles ... täysiä 😳 Mä en ymmärrä miksei pyörällä voi ajaa sille rauhallisesti ja hiljaa. Pakko mennä aina niin lujaa ku vaan jaksaa polokia. Perille ku pääsöö nii hiki virtaa ja on aiva pualikuallu 😕 Pitää ruveta opetteloon  Tuskaasen kuuma ilima ja hikipääs pyöräälty salimatka 😅 ja mikä ihana ilmastointi meirän Liikus 😍 Kyllä oli hyvä vetää käsireeni läpi vaikka lämmin oliki, nii ei yhtää ollu tuskaasta. Painoja koitin pikkuusen lisäällä, ku alakoo olla vanhat jo kevyitä 💪 Hyvä reeni ja reippaasti pyörällä kotia.  Tiista

Hurja jumppa heti viikon alkuun !!

Jouluviikko käynnistyi hirmu juoksumaratonilla seinäjoen kauppaliikkeissä ! Tip, tap, kulkuset ja satoja ihmisiä. Välillä piti päästä koutsin komentoon ja reeniä tekeen, jaksaa taas jatkaa shoppailua :D Tiesinhän minä että korttipakkahan se sielä orottaa :) joten pakkohan reenaamaan oli päästä ... ... salille päästyäni koutsilla oli käressään korttipakka ... Katottiin liikkeet:  Jos pakasta nousee PATA teen niin monta kyykkyä kun kortti osoittaa ...  ... RUUTU kertoo tehtävistä linkkareista. Ruutu 9 ja teet 9 linkkaria. Seuraavana nousee ruutu kurko ja niin tehään 13 linkkaria lisää .....     RISTI n noustessa pakasta tehään vauhtipunnerruksia, niin monta kun kortti kertoo :) Joko tangolla, kahvakuulilla tai käsipainoilla. Itelle osu 5 kilon käsipainot !   Neljäntenä maana HERTTA ja tietenki yhtenä liikkeenä burpee. Kortti kortilta ja liike liikkeeltä pakka läpi. Koutsi käänteli kortit ja kertoi mitä tehään ja paljoko. Jokaista liik

AJATUKSET JÄRJESTYKSEHEN

Päivällensä 12 viikkua sitte tein kohtalokkaan pyllähryksen ja jalaka, se on erelleen paketis 😳 On kyllä ollu henkisesti raskas ja samalla opettavaanen 12 viikkua.  Silloon ku kaaruun, päällimmäänen ajatus oli että töihin ja reeniihin palaan heti ku vaan suinki pystyn. Aivan kauhia oli ajatella, etten pääse töihin. Niin hullulta ku se kuulostaaki nii tykkään aivan kauhiasti työstäni, avaruuren pääkaupungin laitoshuoltajana. Monelle siivoojan tyä on aivan punaanen vaate. Mutta mä tykkään ja paljo. Ihan paniikis miätiin että jourun olemaan pois työstäni ainaki sen kuus viikkua. Voi ku oliski riittäny se kuus viikua 😕 Nyt on menty 12 ja tällä viikolla torstaina oon ensimmääsen kerran pistäny koko painon jalakani päälle. Kotona koitan kulukia iliman keppiä ja ku meen pihalle nii otan toisen kepin joukkohon. Kipeytyyhän se 😟 mutta pakkohan täs on kävelemään ruveta.  Alakuhun oli melekoonen uhuma päällä ja pääs pyäri lauseet "Töihin meen heti ku maharollista, kyllä mä jotaki p