Tänään ohjatuilla tunneilla harjoteltiin juoksutekniikoita. Loikittiin, nostettiin polvee, kipitettiin monehen erilaihin ja vettä tuli ku aisaa. Ei muuten vesisateet paljo haittaa ku on hyvä porukka ja kivaa tekemistä. Yksin ei olis tullu mieleenkää lähtee pihalle juoksenteleen tommosella ilmalla. Hölkkää ja vähän nopeempaaki juoksua ja erilaasia tekniikoita ensi alkuun puoli tuntia. Saatii hyvä lämpö päälle. Kylmä ei sateesta huolimatta ollu yhtää, sen verran reipasta tekemistä oli koko aijan. Vaatteet kastu oikeestaan heti alkumetreillä mut siltikään ei kylmä vaivannu. Paremminki kuuma :)
Tekniikat jätettiin takaraivoon hautumaan ja lähettiin mettään. Polkujuoksua oli luvassa loppu tunniksi. Koutsi S hölkötteli erellä ja me muut jonos niinku köyhän talon porsahat peräs. Aika hiljasta porukkaa sielä hölkötteli kun piti niin keskittyä joka askeleeseen kun kerran mettäpolkuja mentiin. On kuulkaa sitte terapeuttista hommaa.Sielä saa kyllä niin päänsä tyhjättyä kaikista ajatuksista. Puoli tuntia mentiin rauhalliseen tahtiin pitkin mettiä. Märkäähän sielä oli mutta sateen tauottua alko jo takki päältäpäin kuivua kun taas hiki virtas ja vermeet kostu sisältäpäin :D Suosittelen jokaista kokeilemaan joskus tuota polkujuoksua. Kaikki aistit auki ja mieli avoimena ja metsään, sieltä saa niin paljo voimaa ja hyvää energiaa ettei oo tosikaan. Selvästi sielä jo tuoksuu syksy. Ei sinne enää hirveen kauaa pääse nauttiin tuoksuista ja hiljasuuresta. Toki ei mun tulis ittekseni mettähän lähärettyä, en osaasi poiskaa sieltä mut salin porukan kans on hyvä mennä ku tietää et pääsöö poiski :D Meni nopiaa tunti taas ja reippaasti kotia jotta saa märjät vaatteet pois ja seuraavaksi ruokaa :)
Suihkun kautta syömään. Perunamuusia ja kananugetteja, herne-maissi-paprikaa, antamaan väriä ja raejuustoo. Eihän tämä ny mikää laihruttajan lautasmalli oo mut sain vattani täytehen ja vois se annos pahempiki olla :D Kun oon tän lomani saanu ohitte ja normi arki taas alkaa niin koitan sitte ruveta vähä tarkemmin keskittyyn noihin syömisiin. Tuo ruokapuoli ku tahtoo olla se mun heikkous tällä hetkellä. Saattaa olla et jourun turvautumaan noitten meirän koutsien apuun et saaraan toi ruokapuoliki vielä kuntoon. Niiren avulla on jo monta asiaa loksahtanu kohoralleen ja uskon et kyllä seki vielä saaraan kuntoon. Eihän meilloo mihinkää kiirus, valamihis maailmas. Pikkuhiljaa pala kerrallaan, pistetään mumman elämä oikeisiin uomiinsa !!
Kommentit
Osallistu Riviera Maisonin pyyhkeiden arvontaan mun blogissa.