#mummareenaa

Eilisen huilin jälkeen alko olla taas levotoon olo. Huomenna istutaan monta tuntia auton ratis ja  nyt oli päästävä liikkeelle. Reenaamaan teki mieli, sain poijan houkuteltua kaveriksi hoputtamaan mummaa mäjes ja nii mentii. Tällä kertaa Hirvensalon laskettelurinteelle vei tie. Ihan uus tuttavuus koko paikka ja ihan yhtä hapokas, jollei hapokkaampiki ku kaikki muukki mäet :D Tän päivän reenin pistän tänne kuvina ku oli toi poika mukana kunnon järkkärin kans nii sain vähä parempia kuvia ! Kovin on mietteliäs ilme :D mihin oon taas menos ... Eiku ylös vaan ... jaksaa, jaksaa, .... Huh huh, olihan se  Kyllä kannatti kavuta, maisemat on komeet ! .... takasi alas.... .... ihan vaan siksi et pääsee taas ylös :D annoin kaikkeni ja ehkä vähä enemmänki :) alkaa olla vaan taivas rajana :D :D :D  Ensimmäinen lomaviikko takana ja joka päivä on muistettu liikkua enemmän tai vähemmän. Huomenna aamusta startataan auto ja kohti kotia ja pohjamm

Niin se lurahti eilinen päivä tän päivän puolelle ennenku eheriin kirjoottelemaan mitää, mut mitäpäs tuon on väliä  Jotenki sen on äkkiä unohtanu kuinka hektistä tää lapsiperheen arki on. Koko aijan on jotaki huisketta ja hulinaa ja tää mumma vaan yrittää pysyä vauhris mukana :) Ei se oikeestaa mikää ihime oo että mä laiskana ihimisenä oon jättäny tuon liikunnan harrastamisen tänne vanhemmalle iälle ku en mä takuulla olis mitää keriinny (lue, viittiny) silloon ku muksut oli pieniä ja kotona :D (yks hyvin, hyvin usein käytetty tekosyy mun liikkumattomuurelleni) Aamulla vähän herkuttelin het aamupalalla, oikee otin leipää jossa on margariinia, kinkkua, juustoa ja kurkkuu. Ai että miten hyvältä se maistuu :) Oon nimittäin jättäny leivän pois joitain kuukausia sitte. Oon ollu sellaanenki leivän mussuttaja ettei paremmasta väliä. Eikä se leipä siinä se paha ollu vaan se armoton määrä "kunnon" juustoa. Sellanen 4-6 siivua oli ihan normi määrä :/ Eikä sitte mitää kevyt juusto

Pilviseen aamuun herättiin, pois oli helle ja kuumuus. Mistäs ny sitte rutistaan ? Ei oikeestaan mistään, vähän sateli mut oli kuiteski lämpöönen ilma ja sade oli pientä ja lämmintä kesäsadetta. Niinpä lenkkarit jalkaan ja festari sadetakki päälle ja ulkoileen. Jos joku olis viime kesänä sanonu et lähen reilun 5 kilometrin matkan kävellen, vesisatees Turun keskustaan, oisin päästäny kakkasen naurun. Nii ja vielä vapaaehtosesti vaikka auto on pihas :D ei tosiaan ois käyny pienes mieleskään. Enkä kyllä ois ees jaksanu kävellä noin pitkästi sillä kunnolla joka viime kesänä oli. Näin sen aina huomaa kuinka paljo toi kunto on kasvanu ku tämmösiä arkisia juttuja pystyy tekeen ilman mitää suurempaa tuskaa. Pohkeet alkaa taas tottumaan tähän "maastoon" ja ei ollenkaa nii kipeet enää vaikka portais eilen kävinki. Yllättävän nopiaa kroppa tottuu uusiin juttuihin.  Kunnon aamupala ja lounas ja olo oli ihan toinen ku muutama päivänä oli ollu. Lämpö ja helle on ihan muka

Tasamaantallaajan tulo mäkisille seuruulle alkaa taas tuntuu pohkeis, Kylmägeeliä ja venyttelyä harrastettu pitkin päivää, sekä ilmastointikoneen vieressä istuskelua, noin niinku lyhyesti tämän päivän kulku :D Ärsyttää ihan suunnattomasti kun on ton syömisen saanu vähä paremmalle tolalle viimeaikoona ja nyt kun on lämmin niin ruoka ei maistu sitte millää :/ Ihan väkiste vähä jotaki on saanu otettuu mut eipä oo tainnu yhtää lämmintä ateriaa mennä tänään (eilen meni sentään yks) On näköjään hirveen helppo palata takasi tohon syömättömyyteen ja kuitata ruoka kahvilla ja jollain välipaloilla :) Perhana ....... ! Yritän tsempata huomenna tai ylihuomenna ;) Iltapäivällä lähettiin ottaan arskaa ja uimaan merenrantaan. Pakkohan se oli ku keli on mitä parhain. Hiekkaa, aurinkoa ja kakkuja oli ohjelmassa. Minähän en siis aatellukkaan mennä veteen kun viime kerrasta on tainnu vierähtää sellaset 15-20 vuotta. Juu ihan oikeesti vuotta. Vesi ei ole mun elementti, voin tunnustaa etten oikee

Tänään on ollu ihan järjettömän kuuma. Kesällä toki saakin olla kuuma, on tässä kylmää ja sateista ollukki pitkään. Nyt nautitaan lämmöstä ! Hiki on virrannut pelkästään istuessa. Päivän paras kaveri on ollu vesipullo. On tullu juotua monta litraa vettä tän päivän aikana. Mitään kauheen fyysistä ei viittiny lähtee tekeen kun jaloissa paino eilinen porrasreeni jonkin verran.  Otin kuitenkin tytöt mukaan ja lähettiin kävelemään. Toinen istui rattaissa ja toinen käveli rinnalla.  Ilman mitään kiirettä kuljettiin ja pysähryttiin välillä juomaan ettei nestehukka pääse yllättämään. vajaan 4,5 kilometrin matkaa taitettiin yli tunti :D Kuumuus kyllä piti huolen ettei tarvinnu kiirehtiä. Oltiin nuoremman pojan luona kyläilemässä ja tankattiin lisää vettä ja vähän hedelmiä. Tytöt vähän herkutteli kekseillä mutta mä pysyin hedelmä ja vesi linjalla :) Kun oli kerätty voimia ja saatu edellinen hiki kuivumaan lähettiin takasi kotiin päin.  Vähän reippaammin taitettiin kotimatkaa j

Ensimmäinen virallinen kesäloma päivä startattiin käyntiin Ikean lihapullilla ja perunamuusilla ! Ei ny toki ihan aamupalaksi mut lounaaksi. Pieni kierros kyseisessä kauppapaikassa on aina yhtä virkistävä :)  Iltapäivällä alkas oleen virtaa mummas ihan liikaa ja olo kävi hyvin levottomaksi. Kahen päivän reenaamattomuus alkas näkyyn suurena levottomuutena. Päätimme poijan kans lähtee ottaan mittaa Kuuvuoren Portaista :D  Mennes auton lämpömittari näytti +27 astetta., tuuli joka oli ku lehemän henki ei paljo viilennystä tuonu. Ilma anto ihan oman lisänsä tulevaan porrasreeniin. Otettiin lämpö ihan rauhallisella kävelyllä portaita ylös ja katteltiin ympäristöö ja maisemia, ku kumpikaan ei kyseises paikas ollu ennen ollu. Ensi näytti vähä ettei portaat ollukkaa nii pitkät ja jyrkät ku oltiin luultu :D :D Hah, hah sanon minä, silmänlumetta, olihan kova rutistus. Portairen ylpäästä jatku vielä sellanen reipas (soratie) mäki jos sattuu ettei raput riitä. Poika toki veti joka veron ylähä

Loma maisemaa ! Nyt on pari päivää huilattu ja oltu vaan. Perjantain jälkeen en oo tehny sit yhtää mitää liikuntaan viittaavaa. Kaupas vähä kuljin lauantaina, mitä sielä tuli käveltyä nii siinä oli kaikki. Nukuin pitkään ja otin vielä tunnin päikkäritki. Sitä tavataan sanua että lihakset kasvaa levos. Oon siis tänän(kin) viikonlopun keskittyny lihasten kasvattamiseen :D Ne on ehkä tuplaantunu, jos ei ihan triplaantunu. Mitään en oo kyllä huomannu ja tuskin kukaa muukaa mitään näkyvää mutosta havaattoo. Sunnuntai aamupäivä meni laukkuja pakates ja autoa lastates. Sit iltapäivällä lähin ajeleen etelään ja viikoksi lomailemaan "syrjäiseen rannikkokaupunkiin"  :D :D Turkuun tulin poikiani moikkaan. Ajelin kaikes rauhas maisemia kattellen ja välillä pysähtelin ihaileen kauniita järvimaisemia. Oli hienoo ajella ku ei ollu mihinkää kiirus ja kukaan ei hoputtanu mihinkää, ku yksistäni oon matkas.  Nelisen tuntia vierähti tien päällä ja ranteessa Polari (sykekello) huikkii väl

Viimenen työpäivä tehtynä ja nyt 4 viikkoo lomaa. Kyllä tätä on orotettuki ja tarpeeseen tulee pikku breikki. Nyt kerkiää sitte reenata vaikka usiamman kerran päiväs :D Loma on siitä mukavaa aikaa että saa olla vaan, kun ei oo tehny mitää suunnitelmia. Ekan viikon vietän laatuaikaa mumman murusen kanssa ja sitte oon vaan ja möllötän ! Loman kävin polkasemas käyntiin salilla kyykkyreenin merkiis, tai no vammautunu pakara vielä vähä muuttaa reenien kulkua mutta kyllä vähä kyykättiinki. Ilmottauruun reeniin ja kattoon että oon ainoo siinä ryhmäs. Kolme tuntia arvoon  meenkö vai enkö mee ja päätin sit lähtee. Helkkarin hyvä et lähin Koutsi "Äs" veti ihan mielettömän hyvän ryhmätunnin mulle :D (kas kun tosiaan olin ainut) Hiano ilima ja loma aika oli muut reenaajat vieny omihin menoohinsa ja sain yksilö opastuksen !   Paikat on vähä hellänä eilisen Tabata.treenin jäljiltä ja lämmittelys tuntu kyllä niin tihkiältä :/ Kerkesin miettii et olikohan virhe lähtee tänään mut jatko

Vai oppiiko sittenki ? Ainaki ne vanhat lapsena opitut jutut alkaa löytymään muistin sopukoista. Hirveen hienoo on huomata että osaa, pystyy, jaksaa ja kehtaa teherä kaiken näköösiä pöhköjäki juttuja vielä tällä ikää. Nauru raikaa ja epäonnistumisiin suhtaurutaan huumorilla ja eiku uutta yritystä, ainavaan uurestaan ja uurestaan. Jokainen saa tehä omalla tasollaan ja omien voimien mukaan. Jokaisen vammat ja kivut, kolotukset ja jomotukset otetaan huomioon. Kilpailu mitä salilla esiintyy on lähinnä omaa itseensä vastaan. Jos oon viime kuus tehny yhen leuan nyt on "pakko" saara kaks. Tämän päivän reeni oli kyllä hapokas ! Hiki virtas ja käret ja jalat huusi hoosiannaa, mutta se voittaja fiilis kun reeni oli ohi !!!!! Kyykyt, punnerrukset, leuanverot, askelkyykyt ja burbeet. Niissä oli purtavaa ja tekemisen meininki.       Kun narukäret ei vielä jaksa nostaa koko mummaa leuanvetotangon päälle niin teherään ne näin ja orotellaan että haba kasvaa :D  Tämän päivän ree

Salilla  (T2M Seinäjoki) oli tänään joka keskiviikkoseen tapaan kehonhuolto päivä. Lähimpäs sinne kun niska-hartia seutu jumittaa siihen malliin et aattelin saavani sieltä helpotusta. Alotettiin koutsi "Hoon" kanssa jooga liikkeillä. Aurinkotervehdyksillä päästiin alkuun ja seuraavaksi moppailtiin palloilla niskaa ja lapoja. Suurimmat jumitukset sai auki ja sittehän koutsi ilmotti et tehään vähän erilaisia juttuja tänään :D Niin tosiaan tehtiin ! Nyt joutu mumma haastaan ittensä oikee tosissaan :D Ensi liikuttiin eläimellisesti, oli karhukävelyä, rapukävelyä etu- ja takaperin, krokotiiliä ja sammakkoa :D :D Monen moista eläinkunnan erustajaa ja niillä mentii. Roikuttiin tangos ja renkais pirettiin ittensä ryhyrikkäänä ! Oli monta erilaasta juttua mitä en oo ennen kokeellu.   Sitte laitettiin  muutama jumppamatto pinohon lattialle ja ruvettiin tekeen kurerkeikkoja :D En oo sitte ainakaa 40 vuoteen tehny ja taas vaan tein :) Olihan kuulkaa kivaa. Niin vaan mumma pyörähteli

Eilinen mentiin hyötyliikunnan merkeissä. Liki 4 tuntia kävelyä, lapsenlapsi rattaissa. Mentiin ympäri seinäjokea tasaseen tahtiin. Pikkuinen nukkui 1.5 tuntia ja mumma pysyi liikkeessä. Oisko tää ollu nyt sitte pitkä PK-lenkki :) Maisemat oli kohillaan ja ilma pitkästä aikaa tosi hieno. Mumma nautti täysin siemauksin laatuajasta lapsen kanssa. Torilla pirettiin jätski ja kahvi paussi. Liukumäellä sain kunnon "haukkari" reenin kun nostin tytön ehkä noin 25 kertaa liukumäkeen. Minen vaan ymmärrä miksei nykyään liukumäissä oo kunnon rappusia, ihme kiipeilyjuttuja joihin pienimmät ei ite pysty menemään. No eipä silti teki kyllä käsille ihan hyvää.   Meikälääsen lautasmalli :) Pitkän lenkin jälkeen maistuu kunnon ruoka. Ei mitään ihmeellisiä diettiruokia vaan perus kotiruokaa. Vihreetä kylykeen. Jos ette kerro kellekkään nii tunnustan ettei vihree oo mun lempiväri, enkä oikee tykkää noista vihreistä ruokajutuista :) aika se on munki aikuusen ihimisen opetel

Reeni meni tänään ihan mettään ! Olin ekaa kertaa kokeilemas polkujuoksua. Mentiin palanmatkaa Joupiskan lenkkipolkuja ja sitte sukellettiin metsään ja seurattiin polkuja. Piti olla tarkkana koko ajan  ettei kompuroo juuriin ja muihin. Maasto oli hyvin epätasaasta ja kaikkien näiren sateiren jälkeen märkää. Sielä me koutsin kans painettiin pitkin pokin, peräkanaa.. Olihan rentouttavaa :) Ajatukset kyllä nollaantu hienosti. Suosittelen kaikille, kannattaa kokeilla. Oli muuten mustikoita mettäs tosi paljo, mättäät ihan sinisenä. Tarvii varmaan käyrä noukkiis vähä vitamiinia talteen sieltä. Ilta ei menny ihan käsikirjotuksen mukaan :/ päätän tältä päivältä tähän !

Tulin  vaan kertoon, et puolentoista viikon jalkareeni tauko  EI tehny hyvää. Sillon puolitoista viikkoo takaperin oltiin Joupiskalla ottaas ylämäki lähtöjä ja sain jonku pienen revähdys tai venähdys vamman tonne vasempaan pakaraan. Se on ollu aika huonona ja ollaan vältetty kaikkia pakaraa rasittavia juttuja sen jälkeen. Perjantain reenissä sit varovasti alettiin kyykkäämään ja tekeen reisi-pakara liikkeitä ja nyt on sitte niin kipee taas et ääni pääsee aina ku istuu ! Mumman reipas pikku neiti on tosin pitänyt huolen siitä että jalat on saanu liikettä. Ei oo kovin pitkiä aikoja tarvinnut istuskella kun vipinää on riittäny :)  Mutta pieni palauttava "lenkki" tekee vaan hyvää,  Toki eilen oli vähemmän kipee ku tänään ja huomenna on taas paree. Tää päivä on se pahin, kohta saa mennä nukkuun ja huomenna nousta paremmin jaloon ylähä. Mitä opimme tästä: Älä pirä liian pitkiä taukoja !! Huomenna taas polkastaan uus reeniviikko käyntiin (Y)

Näin on tämä viikko tehtynä, 5 reeniä ja saan taputtaa itteeni olalle. Siis taputtaisin jos käret toimiis vähä paremmin :) Ollu aikas käsipainotteinen reeniviikko, ku toi revähtäny/venähtäny pakaralihas vihoottelee vieläki. Koitettu rakentaa reenit nii ettei pakara oikee rasitu ja saan sen kuntoon. Likkaan kans on nii kiva tehä juttuja ku aina löytyy jotain korvaavaa, eikä pikkuusten kremppojen takia tarvi jättää reeniä väliin. Se tahtoo olla ku tällä ikää rupiaan rankaasemahan kroppaansa liikunnalla, nii ei ne paikat enää tahro oikee kestää. Mutta ku jatkaa vaan niin kyllä ne vielä kestääki. OIsko tää ny sitä Suomalaasta Sisua vai pelekästään Etelä-Pohojalaasta jääräpäisyyttä, mene ja tierä. Etiäpäin mennää vaikka vähä kolottaaki. Tärkein asia tän päivän reenis oli mun uuret rikoot :D Tilasin sellaaset kompressiotrikoot, en muista koskaa niiren nimiä :D siksi puhunki kompromissitrikoista :D :D :D  Oikee en ees ymmärrä mikä niis on nii erikoosta, mutta ne kuulosti nii hienoolta ja

Lokakuun ensimmäisessä tapaamisessa juteltiin menneisyydestä, nykyhetkestä ja tulevaisuudesta. Kartotettiin sitä mikä ois mulle se oikee tapa lähtee liikkeelle. Ne valmentajat otti mut vastaan niinku oisin ollu vanha tuttu. Heti jotenki tuntu kotoosalta paikalta. Sovittiin että alootan seuraavalla viikolla sellaases Star ryhmäs. Siinä olis 4 muuta naista mun lisäksi ja tavattaas 3 kertaa viikos. Niin me sitte alootettiin, ihan liikunnan "alkeista" Juteltiin ja tutustuttiin toisiimme, vähä haisteltiin ilmapiiriä ja sitte oikee reenattiin. Tavoolleni uskollisena hikosin ku pieni porsas, joka karvan nokasta hiki tippuu ja vaatteet oli aiva märkänä. Pari kertaa kerkesin miättiin et miltä mä maharan näytää, mut sit totesin ettei sillä ollu mitää merkitystä. Mä olin tullu reenaamaan, en näyttämään nätiltä. Omalla kehonpainolla reenattiin, iliman mitää hianoja kuntosali härveleitä. Outoo, kuinka tehokasta se oli. Tunti meni niin nopiaa ettei mitää järkee. Koutsi käski varautumaan

Viime syksynä totesin olevani ihan rapakunnossa. Pelkkä kerrosten välinen rappujen nouseminen pisti puuskuttamaan ja huomasin hengästyväni jo niin pienestä. Työ, joka on fyysisesti raskasta ja haastavaa, alkoi tuntua yhä enemmän selässä ja jaloissa. Mietiskelin että varmaan on nyt iskeny joku vakava sairaus kun en millään meinaa jaksaa ees työpäivää kunnialla tehä. Peiliin kattomisen olin jättäny jo aikoja sitten. Peilikuva oli kaikkea muuta kun miellyttävä. Siis mullahan ei ole vyötäröllä mitään makkaroita vaan ihan rehellinen jumppapallo :/ Leukoja oli tullu toinen lisää ja muutenki kuva oli läsähtäny ja väsynyt. Ei paljo kiinnostanu kattella. Päätin kuitenki sitte tarkastella sitä peilikuvaa tarkemmin. Oli se kuulkaa kauhiaa kattottavaa. En se voinu olla minä joka sielä oli :/ Ainakaan se en halunnu olla minä !! Monta iltaa istuin netin ihmeellisessä maailmassa ja etsin vaihtoehtoja. Oli salia jos jonkinlaasta. Naisille, miehille, kaikille, kaiken ikääsille, kokoosille ja näköösi

Noin vaan tehtiin tästäki asiasta julkinen. Kaikes hiljaisuures oon tätä blogia tuumannu ja valmistellu ja mietiskelly. Uskokaa tai äläkää, osaan mä jotaki tehä hiljaaki :) Nyt se on alotettu ja jaettu tuttujen ja tuntemattomien kesken. Toivon että näiren jutustelujeni ansiosta moni muuki uskaltaa/kehtaa alottaa uuren suunnan elämässään. Joku varmaan miettii että mitähän tuo ny hehkuttaa ku reenaamista on takana muutama kuukausi, mutta se on oikeesti mulle ku valovuosi. En oo varmaan koskaan jaksanu mitään juttua tehä näin pitkään ja hartaasti. Ourointa täs on se että into vaan lisääntyy mitä piremmälle mennään. Suuri ilon aihe voi olla se yks puhdas leuanveto, 5 täydellistä punnerrusta. Pienen pieniä juttja joista saa suuren, suuren ilon. Jourun lopettaan tältä päivää tähän. Rahkaa ja mustikoita iltapalaksi ja nukkumaan että jaksaa aamulla töihin. Reeneissä otin vähän osumaa rintalastaan, heitän buranan iltapalan mukaan ja painun peiton alle :)

Kerron vielä vähän taustaa ittestäni, niin pääsette kyytiin ja tierätte kuka mä oon. Ihan tavallinen pian, pian viiskymppinen nainen. Kolme lasta on kasvatettu aikuiseksi ja saatettu maailmalle, omilleen. Kuten blogin nimestä voi päätellä niin yksi lapsenlapsikin mulla jo on. Mumman silmäterä, pieni prinsessa on kohta 2.5 vuotta. Kaikki kolme lastani ovat onneksi saaneet noita "liikuntageenejä"huomattavasti enemmän ja ennemin kun äitinsä. Aina ovat kovasti koittaneet kannustaa muakin liikkumaan, mut kuuroille korvillehan se on mennyt :/ Kaiken näköösiä ja kokoosia liikunta välineitä ja vempaimia mulla on ja on ollu huomattavan paljon :D Kuntopyörä on toiminut lähinnä pyyheliinan kuivaustelineenä, jumppapallo on ollu lähinnä tiellä jne. jne. Ei ole tullut käyttöä vaikka kaikki mahdollinen on pitäny saara ja hommata. Aikani niitä sivuun potkittuani, oon vieny ne kirpparille ja taas ostanu uusia. Yherenmoonen kierre se on seki :) Sitte mitä tuohon liikunnan harrastamisee

JUHLAPÄIVÄ #mummareenaa blogin 2-vuotis synttäripäivä jonka kunniaksi julkaisen ihka ensimmääsen blogikirjotuksen uurestansa ja illalla meen Veeran rääkkiin 💪😇 Tarkoituksenani on kertoilla täälä vähän siitä miten mummareenaa. Käyn treenaamassa 3-6 viikossa ja haluaisin jakaa kokemuksia näistä itselleni tärkeistä jutuista. 48 vuotta olen ollut hyvin vannoutunut sohvaperuna. Löysin liikunnan osaksi arkeani ja miksei pyhääkin, vasta lokakuussa 2015. Pikkuhiljaa palapalalta kokoan itsestäni terveempää, onnellisempaa ja liikunnallisempaa ihmistä. Oon hirvittävän innostunu uuresta harrastuksestani ja innokas jakamaan kokemuksiani mm.faceookissa, instagramissa ja twitterissä. Blogini ei siis tule olemaan mikään fitness päiväkirja, eikä mikään menestys tarina timmiin fitness bodyy, vaan kertomus pian 50 täyttävän mumman reenaamisesta. Onnistumisen ilosta, kivusta, tuskasta, itsensä voittamisesta ja hauskan pidosta ! Aloittaminen tuntuu hiukan hankalalta, kun sanomista olis niin paljo